Sunnuntaina alkoi ajomatka rannikkoa pitkin länsipuolelle.
Malaga jäi hieman vähäiselle yhden illan pällistelylle, mutta ehkä sinne pääsee sitten uudestaan eläkkeellä. Eli tavarat autoon ja eteenpäin.
Torremoliinoksessa iski vitsin todeksi ja rantakadulla tuli vastaan ensimmäinen Suomen lippu. Kuvaa siitä en shokiltani saanut. Mutta sen piti olla vain vitsi. Alkoi pelottaa kuinka paljon täällä todella onkaan suomalaisia.
Fuengirolassa kävimme eläintarhassa, koska se luki reissun nuorimman todo-listalla. BioParc Fuengirola on eläintarha, joka on tärkeä uhanalaisten eläinlajien kasvatuskeskus. Ilmeisesti suomalaiset eivät ole kovin uhanalaisia täällä kun tuntui siltä, että joka toinen puhui suomea. Mutta sinällään aitaukset näyttivät siltä, että niihin on panostettu olipa eläintarhoista mitä mitä mieltä tahansa.
Eläintarhan jälkeen poikkesimme myös Gibraltarilla. Olihan se outoa mennä passintarkastuksen läpi toiseen maahan keskellä toista.
Sen verran paljon kello oli, että emme menneet vuorelle asti katsomaan apinoita, mutta onneksi suomalaiset oli nähty jo eläintarhassa. #vitsivitsi
Perillä Cadizissa
Illalla pääsimme lopulta Cadizin majapaikkaan. Pilkkopimeässä ei ollut hirveästi käsitystä mihin olimme saapuneet. Mutta aamulla paikaksi paljastui ihan sievä lomakylä.
Alueella oli monta samantyylistä lomakylää, mutta meidän majapaikkamme Aparthotel Ilunion Tartessus Sancti Petri oli ensimmäinen ennen sesonkia auennut paikka. Lähetyvillä oli pari muuta autiokylältä näyttävää paikkaa. Mutta Sancti Petri näytti sellaiselta, että olisi siellä helteelläkin voinut löhötä kaikessa rauhassa. Osin sielläkin oli tyhjää tilaa liikkeille, mutta ehkä se rakentui kesäksi.