Viikko Espanjassa autoillen, mutta mitä jäi käteen?
Matkaa kertyi noin 1000 kilometriä. Autossa istuminen oli välillä hieman puuduttavaa, mutta toisaalta nyt tuli nähtyä hyvin laaja kattaus eteläistä Espanjaa kuten kartasta näkyy.
Madridin pysäys oli turhan nopea, mutta semmoinen fiilis jäi, että sinne pitää palata toistamiseen.
Cadizin majoitus lomakylässä oli hauska ympäristöinen, Harmi että keli oli maaliskuussa liian kylmä uimiseen. Samoin Atlantissa olisi ollut hieno käydä pulahtamassa, mutta veden lämpötila oli lähestulkoon kotimaista kesäkeliä.
Itse tykkäsin myös Rondasta kovasti. Maisemat paikalla ja matkalla olivat hienot. Sen verran tuuli että hupparian kaipaan edelleen.
Tarifa-päivästä jäi hieman kaivelemaan olisiko sittenkin pitänyt tehdä nopea laivareissu Marokon puolelle. Vähän kuin Helsingistä Tallinnaan muttei lähellekään. Ehkä ensi kerralla…
Sevillakin näytti kivalle, mutta ehkä ennen sitä Madrid uusiksi ja kliseisesti Barcelona.
Nostonsa ansaitsee ehdottomasti Jarezin sherry-tastingit. Upeaa seutua ja upeita herkkuja. Viva Tio Pepe!
Mitäpä muuta? Minut on kuin luotu elämään espanjalaista elämää. Olen näet iltaihminen. Suomessa on arkisin vaikea löytää ruokaravintolaa klo 21 jälkeen, mutta Espanjassa perheet illallistavat ulkona klo 22 jälkeen. Muutenkin elämäntyyli tuntui olevan astetta rennompaa. Ehkä sitten eläkkeellä veropakolaiseksi Aurinkorannikolle. (Not gonna happen!)
Ja tosiaan, suosittelen tälläistä autoreissua. Olen varmasti monta kokemusta rikkaampi kuin vain katselemalla viikon jonkun suurkaupungin patsaita.